sunnuntai 17. tammikuuta 2016

HÄÄT ! Hääpuku, Häämekko, Morsiuspuku..

Rakkaalla lapsella on monta nimeä..
Postaus hääpuvusta, jossa mulla kävi niin huikea tuuri! Kun tällainen tuuri käy niin on pakko uskoa, että se on THE DRESS!

Tähän alkuun sellainen asia, kun blogini käsittelee montaa eri aihealuetta. Sisustusremontointi, sisustus, tuunaus, diy, Avon- kosmetiikka, häät. Ajattelin, että jokaiseen otsikkoon laitan suoraan vinkin mitä aihetta kirjoitus käsittelee. Silloin löytää lukija helpoiten vain ne tekstit, jotka käsittelee omaa kiinnostusta. Katotaan miten tämä toimii käytännössä ja vinkkejä saa laittaa kehiin, jos tämä ei toimi näin! :)


Mieheni kosi minua 5.12.2015, jolloin alkoi heti hääsuunnitelmat pörrätä päässä. Häämekon löytäminen oli ensimmäisenä mielessä. Ajattelin, etten kuitenkaan löydä sellaista mekkoa joka minut kyyneliin saisi, Vaan mentäisiin enemmän sillä "tää on ihan kiva" "tää on kaunis" -fiiliksellä. Mulla ei ollut mitään unelmien mekkoa mielessä, millainen se voisi olla tai millainen olisi SE mekko.


Enkä koskaan ole ajatellut, että panostaisin mekkoon montaa sataa euroa. Koska se on vain yhden päivän päällä, tottakai sen pitää olla mieleinen ja kaunis, mutta en ole valmis maksamaan siitä montaa sataa euroa, mikä myös aika paljon rajaa vaihtoehtoja. Käytettynä halusin mekon jokatapauksessa, mutta en ajatellut, että käytettynäkin mekoista saatetaan pyytää 1500euroa... Keskihinta mekoille käytettynäkin näytti olevan 250-700euroa.. Mekon ostamisesta alkoi tulla ahdistava ajatus, jollaintavalla pakkomielle.

Budjetoin mekkooni 300euroa, joka tuntui ettei millään riitä. Selasin kuumeisesti Pinterestiä, löysin ihania musta-valkoisia mekkoja. Näitähän ei Suomesta saanut, vaan olisi pitänyt tilata ulkomailta. Sekin kävi vahvana mielessä, että tilaisin edullisesti puvun Kiinasta. Olin päättänyt, että kaiken muun voi hommata Kiinasta, mutta ei pukua.

Kuinka houkuttelevaa, kun tällaisen puvun saisi tilattua Kiinasta n150eurolla + tullimaksu. 


Selasin myös Facebookin myyntipalstat, joista löysinkin "ihan kivan" -mekon, jotenkin tuntui ettei mikään miellyttänyt.

En ajatellut ollenkaan, että kävisin kokeilemassa mekkoja liikkeessä. Onneksi kaasoni on perinteisempi ja sanoi että "jokaisenhan se on testattava, vaikka vaan fiiliksen vuoksi. "
Silloin tuumasta toimeen ja onneksi kävimme. Kannattaa ehdottomasti jokaisen käydä, vaikka pukua ei aikoisikaan ostaa uutena.

Kävimme Tampereen morsiusgalleriassa, josta saimme aivan ihanaa palvelua! Ensimmäisenä varasin ajan sinne, jonka sai helposti. Saapuessamme paikalle, saimme myyjältä rinkuloita, joita saimme pujotella mekkojen hengareihin mitä haluan päälleni pukea. Näin myös sai vapaasti kierrellä ja miettiä, minkälaista sitä päälleen haluaisikaan. Kokeilin hyvin hyvin erinmallisia pukuja, jolloin tajusin, ettei tämä tylliunelma puku, ilman laahusta, korsettimainen yläosa ei vaan sovi mulle. Sain myös vahvemman tunteen siitä mitä puku EI TODELLAKAAN olisi. Itseni tuntien, etten missään nimessä voisi viettää päivääni merenneitopuvussa taikka pitsiselkäisessä mekossa. Pelko puvun rikkoutumisesta oli liian suuri pitsiselkäisessä ja merenneitopuku oli kamalan hankala hengittää, saatikkaa istua. Olen varmaan aivan liian mukavuudenhaluinen..






Sitten löytyi se perinteinen A-linjainen puku, josta ajatelin ensin, että ei missään nimessä.. Liian tylsä, liian perinteinen.. Mutta tässä oli sitä jotain, se korosti ihanasti kapeaa vyötäröä ja sai näyttämään leveät hartiani kapeammilta ja en tuntenut enää oloani, kuin norsu posliini kaupassa.
Kaasoni mielestä ilmeeni pukukopista tullessa oli sellainen, että puku on juuri se mitä päälleni laittaisin..

Puvun hinta ??   975e, huhu! Eieieiei, en missään nimessä laita sellaista summaa hääpukuun, vaikka sillä voisi leijua ilmassa.






Otin mekosta tiedot ylös, jos nyt sattuisi, että olisinkin valmis satsaamaan mekkoon tonnin. Kokeilemani mekko oli kokoa 36. Myyjä meinasi että 38 voisi olla keralla sopiva, joten kirjoitin sen myös ylös.
Illalla aukaisin vielä facebookin mekkomyynti palstan. Selailin kuvia varmaan kahdeksatta kertaa läpi ja silmään pisti mekko, joka oli niiiin tutunnäköinen. Otin ruudulta kuvan ja liitin sen kaasolleni, että eikös tää ollut nyt se mekko joka tänään kokeilin ! OLIHAN SE ! Täysin sama mekko, kerran käytetty, koko 38 ja HINTA 150€ . Mekko on lyhennetty 162cm mittaiselle morsiammelle ja itse olen 168cm. Ajattlin myös, että jos nyt en tätä pue nii kerkeän sen myydä ja puku on niin edullinen, että se kannattaa ostaa jos ihan sen takia. Myyjällä oli kiire saada puku kaupaksi ja siksi sain sen edullisesti. :)
Ompelijaa konsultoidessa kuulin, että puvun pidennyttäminen onnistuu helposti, kun ottaa laahuksesta kangasta eteen. (laahuksen kuvio alkaa sen verran korkealta, että on varaa napsasta) myös pitsiä tms voisi laittaa.
Puku jäi siis vain sen viitisen senttiä "lyhyeksi" joka ei mua milläänlailla häirinnyt, mutta ompelijan suusta " ei missään nimessä voi noin jättää, aivan liian lyhyt" . Onko se nyt niin kamalaa, jos mekko on sen verran lyhyempi, ettei siihen kompuroi. ?


Kannattaa siis ehdottomasti käydä liikkeessä kokeilemassa erinlaisia mekkoja, jotta löytyy omalle kropalle sopiva. Se mitä ensin ajattelee haluavansa, voi helposti olla päällä erittäin hölmön näköinen. Käytetyn mekon etsiminenkin on helpompaa, kun tietää minkä mallista mekkoa hakee. Osto ilmoituksen olisin tehnyt seuraavana puvun tietojen avulla, jos en olisi tätä näin sattumalta löytänyt.

Olen niin onnellinen tämän puvun löytämisestä! <3

2 kommenttia:

  1. Kuinka huippua! Kerradta maaliin. Itse säästän puvussa ompelemalla sen itse. 💖

    VastaaPoista
  2. Tästä tuli kyllä fiilis, että tän on pakko olla SE! :) Toivottavasti puku ei ala kyllästyttämään tai en muuta mieltäni.. Voi vitsit ko olis taitoa itselläkin ommella oma puku, voisi olla muutamat itkupotkuraivarit ja tuskan huudot itsellä edessä, hehhe. Tsemppiä siihen !

    VastaaPoista